Vauvauinnin nykymuoto on saanut alkunsa Australiassa ja Yhdysvalloissa 1960-luvulla. Näissä lämpimissä maissa suurin alle 5 –vuotiaiden lasten tapaturmainen kuolinsyy oli hukkuminen, ja vauvauinnin tavoitteena siellä olikin nimenomaan pienten lasten vesiturvallisuuden lisääminen.

Euroopassa vauvauinti saapui ensimmäisenä Saksaan, jossa 1960-luvun lopulla ryhdyttiin tutkimaan säännöllisen uinnin vaikutuksia lapsen kokonaiskehitykseen. Vähitellen vauvauinti muotoutui Euroopassa vesiturvallisuuteen keskittyneestä toiminnasta kohti lapsen kokonaisvaltaista huomiointia ja näin ollen toiminnan nykyiset perusperiaatteet lähes kaikkialla ovat samat: Turvallinen toiminta, lapsen saaminen veden ystäväksi ja lapsen kokonaisvaltainen huomioiminen.

Suomeen vauvauinti saapui 1981 Saksasta Kenneth Karlssonin toimesta, ja melko pian tämän jälkeen ryhtyi Suomen Uima- ja Hengenpelastusliitto (SUH) vastaamaan turvallisen vauvauinnin kehittämisestä maassamme. Tänä päivänä kouluttaa SUH käytännöllisesti katsoen kaikki vauvauinninohjaajat Suomessa ja valvoo samalla vauvauinti järjestäjien toimia ja koulutusta myöntämällä näille todistukset turvallisesta vauvauintipaikasta.

Ihminen – vesiapina?

Tiedemiehiä jo pitkään askarruttanut kysymys on ollut ihmisen esihistorian vaihe 5 – 10 miljoonaa vuotta sitten. Tuolta ajanjaksolta ei ole olemassa fossiilisia löytöjä ihmisen esi-isistä. Eräät tiedemiehet ovat esittäneet teorian, joka vauvauinnin kannalta on erittäin kiehtova.

Teoria pohjautuu oletukseen siitä, että ihmisen esi-isät kyseisenä ajanjaksona olisivat eläneet merenrantojen ja jokisuistojen äärellä. Aivojemme koko, suolaiset kyyneleemme ja hikoilumme, kalaan ja nilviäisiin tottunut ruuansulatuselimistömme, karvaton ruumiimme sekä monet muut fysiologiset ominaisuutemme erottavat meidät ratkaisevasti muista kädellisistä, ja erityisesti ihmisapinoista. Luonnollinen selitys eroavaisuuksille on teorian mukaan olettaa, että ihminen on viettänyt pitkä vaiheita evoluutiostaan juuri veden äärellä, keräten mm. sukeltelemalla ravinnokseen erilaisia vedeneläviä.

Tämä teoria voisi osaltaan selittää sen, miksi ihmislapsi heti syntymänsä jälkeen on niin hyvin sopeutunut oleskelemaan vedessä, ja miksi vesi elementtinä on kaikille ihmisille varsinkin heidän elinkaarensa alussa niin luonnollinen ympäristö. Vesi on lapsille kuin toinen koti, ja seuratessa veden äärellä leikkiviä lapsia on teoriaan helppo yhtyä.

Lähteet: ”We are all water babies” Johnson, J. & Odent, M. Celestia Arts, Berkeley 1995. “Vauva- ja perheuinnin –ohjaajakurssi” SUH, Helsinki 1996.

Vauvauinti on vauvojen ja vanhempien yhteinen, koulutetun ohjaajan valvoma monipuolinen lapsen ehdoilla tapahtuva leikkihetki puhtaassa ja lämmitetyssä vedessä. Vauvauinnin tavoitteena on tehdä lapsesta veden ystävä.

Miksi vauvauintiin?

Vauvauinti on perheelle mahdollisuus hankkia ensimmäinen yhteinen harrastus ympäristössä, josta lapset nauttivat. Lisäksi vauvauinti kehittää lasta sekä sosiaalisesti että motorisesti.

Milloin voi vauvauinnin voi aloittaa?

Ihanteellisin vauvauinnin aloittamisikä on 3-5 kuukautta. Silloin lapsen valveillaoloaika on tarpeeksi pitkä ja hän jaksaa liikkua enemmän. Lapsen tulee painaa vähintään 5 kg, jotta hän pysyy lämpimänä 30-32 asteisessa vedessä.

1. Vauvauinnin tavoitteena on tehdä lapsesta veden ystävä sekä luoda uimisesta perheelle ensimmäinen yhteinen harrastus.

2. Kaikki lapset kehittyvät eri tahtiin. Anna lapsellesi tilaisuus edetä hänen omaan tahtiinsa. Aivan kuten lapsen muukin kehitys, etenee veteen totuttautuminenkin askel askeleelta. Osoita kärsivällisyyttä kausina jolloin "ei tapahdu mitään".

3. Älä vertaa omaa lastasi muihin lapsiin, mutta vaihda mielipiteitä muiden vanhempien kanssa.

4. Vanhempien osuutena on toimia vauvauinnin varsinaisina ohjaajina. Ohjaajan osuutena on opastaa ja auttaa vanhempia. Ensimmäisillä uintikerroilla ohjaajan osuus korostuu, kun harjoitellaan oikeat otteet ja suoritetaan ensimmäiset sukellukset. Ohjaajan osuus pienenee sitä mukaan kun vanhempien tiedot ja taidot lisääntyvät.

5. Puhtaus on sairauksien välttämistä. Peseydy huolellisesti ennen uintia. Vauvoja ei tarvitse käyttää suihkussa ennen uintia, mutta pylly on syytä pestä. Myös vauvojen on pidettävä uimahousuja uinnin aikana.

6. Älä tuo sairasta lasta uimaan, äläkä tule itsekään edes toipilaana.

7. Anna lapsellesi ruokaa noin tunti ennen uintia. Mitä tyytyväisempi lapsesi on uinnin alkaessa, sitä enemmän hän nauttii vedessä olosta.

8. Mikäli lapsella on "huono päivä", älä epäröi lopettaa uintia aikaisemmin siltä päivältä.

Muita vauvauinnissa huomioitavia asioita

· Kenestäkään vauvasta ei ole tarkoitus muovata superuimaria, vaan jokainen lapsi kehittyy omaan tahtiinsa. Tärkeää on toimia säännöllisesti, johdonmukaisesti ja joustavasti. Kaikki toiminta tapahtuu vauvan ehdoilla.

· Vanhempien tulee hyväksyä lapsensa poikkeavuudet, olemmehan kaikki omia yksilöitä.

· Vauvat reagoivat yksilöllisesti eri ärsykkeisiin.

· Vauvauinti ei sovi kaikille lapsille ja osa perheistä lopettaakin jo varsin aikaisessa vaiheessa. Muista kuitenkin ilmoittaa lopettamisesta ohjaajille.

· Vanhempien ei tule kilpailla siitä kenen vauva edistyy nopeimmin.

· Suosittelemme lääkärintarkastusta ennen vauvauinnin aloittamista niille vauvoille, joilla on ollut terveydellisiä ongelmia. Erityislapsille tämä on vauvauintiin osallistumisen ehdoton edellytys.

· Muista, että vanhemmilla on vastuu omista lapsista vauvauinnin aikana.

Mitä altaalle mukaan?

Huolehdi siitä, että vauvasi perustarpeet (uni & ruoka) on tyydytetty. Varaa uintireissulle tarpeeksi aikaa. Turha kiirehtiminen voi pilata koko uintihetken. Ota altaalle mukaan lämmin ja tarpeeksi suuri pyyhe, jonka sisälle käärittynä vauvaa on hyvä liikutella pukuhuoneen ja allastilan välillä.

Jos teillä on jonkinlainen kanto- tai autotuoli vauvalle on se hyvä ottaa mukaan. Vauva voi olla siinä esim. teidän käydessänne suihkussa. Ensimmäinen uintikerta on tutustumista allasympäristöön.

Pue vauvalle sopivan kokoiset uikkarit. Housut on oltava joka vauvalla, etteivät mahdolliset vahingot leviä allasveteen.

Turvallisuudesta

Liiku puku- ja pesuhuoneissa sekä altaalla rauhallisesti, ettei tapahtuisi kaatumisia ja onnettomuuksia. Vältä turhaa kiirettä. Huolehdi myös siitä, etteivät vauvan sisarukset esim. juoksemalla aiheuta vaaratilanteita. Tutustu kylpylän järjestyssääntöihin ja noudata niitä.

Vanhempien osuus

Toivottavaa on molempien vanhempien osallistuminen vauvauintiin. Vauvauinnin tavoitehan on yhteinen iloinen leikkihetki, mutta tähän tavoitteeseen ei päästä jos toinen vanhemmista ei lainkaan osallistu toimintaan altaalla. Molempien vanhempien ei tietenkään tarvitse olla joka kerta altaassa, mutta on tärkeää, että vauva oppii luottamaan isään sekä äitiin yhtä paljon ja tuntee olonsa turvalliseksi kummankin kanssa.

Vauvauinnin periaatteisiin kuuluu saada molemmat vanhemmat veteen, sillä omat vanhemmat tuntevat lapsensa parhaiten ja ovat sen vuoksi parhaat opettajat. Vauvauinninohjaaja toimii ideoiden antajana ja kannustaa vanhempia lasten ohjaukseen. Ensimmäisten uintikuukausien aikana ohjaajan rooli korostuu, kun hän opettaa oikeat otteet ja valvoo ensimmäiset sukellukset.

Suomen uimaopetus ja hengenpelastusliitto painottaa erityisesti, että vauvauinnista kiinnostuneet vanhemmat eivät ryhdy kokeilemaan uintia ominpäin. Vauvauinnin harjoittaminen saattaa tuntua yksinkertaiselta omin voiminkin, mutta ylimääräisten ongelmien voittamiseksi on ehdottoman tärkeää, että vauvoja uitetaan koulutetun vauvauinninohjaajan ohjauksessa.

Asetu vauvan kanssa samalle tasolle. Liiku paljon, leiki, käytä leluja ja apuvälineitä. Ota oppia toisilta perheiltä, mutta muista, että vauvauinti tapahtuu lasten ehdoilla. Keksi ja ideoi uusia leikkejä ja toimintoja, joista oma lapsesi nauttii.